Uraauurtavaa silmätutkimusta

Uraauurtavaa silmätutkimusta

Helsingin yliopiston kansainvälinen tutkimusryhmä Helsinki Retina Research Group pyrkii löytämään uusia, innovatiivisia hoitomenetelmiä silmätautien hoidon edistämiseksi.

 

Aloitin tutkimuksen lääketieteen opiskelijana Helsingin yliopiston Haartman-Instituutissa sydän- ja elinsiirtokirurgin, professori Karl Lemströmin tutkimusryhmässä. Havaintojamme kokeellisista elinsiirtoista, virusvälitteisestä geenihoidosta, veri- ja imusuoniston kasvutekijöistä, elinsiirtoimmunologiasta ja mikroverenkierron säätelystä sovellettiin satunnaistettujen tutkimusten koeasetelmissa sekä elinsiirroissa.

Mielenkiintoisia yhtymäkohtia löytyy Harvardin yliopiston syöpätutkijan Judah Folkmanin uraauurtavien havaintojen ja silmätutkimuksen väliltä. Ne selittävät miten kudosten kasvu ja erilaiset taudit, kuten silmänpohjan kostea ikärappeuma johtavat uudissuonimuodostukseen ja miksi rustopinnat ja sarveiskalvo säilyvät verisuonettomina.

Vastaavasti yhdellä nisäkäslajilla sarveiskalvo verisuonittuu täysin aikuisikään mennessä, ja kyseiseltä lajilta todettiinkin sarveiskalvolta puuttuvan liukoisen reseptorin tuotanto, joka verisuonikasvutekijän toimintaa estäisi.

Mieleenpainuva hetki urallani oli Harvardin sydänkeskuksen johtajan Joren Madsenin maininta, miten he lääkehoidon kehittämiseksi vetosivat tulostemme pohjalta senaattiin aivokuoleman määritelmän ja lainsäädännön muuttamisen puolesta.

Kehittynyttä täsmälääkitystä silmätauteihin

Verisuonikasvua hillitseviä molekyylejä löydettiin ensiksi mm. sarveiskalvosta uuttamalla.  Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan kehitetyt täsmälääkkeet vahvistivat epäilyn, että uudissuonikasvua voitiin hillitä liukoisilla verisuonikasvutekijää estävillä aineilla.

Kiehtovaa on, että verisuonien säätely, niiden tiiviit liitokset ja niitä ympäröivien sileää lihasta muistuttavien tukisolujen jännitystila sekä erilaiset kasvutekijät ja välittäjäaineet vaikuttavat yhtä lailla kaihileikkauksesta toipumiseen kuin sarveiskalvosiirteen hyljintäreaktion, sädekehän tulehduksen, glaukooman, diabeettisen retinopatian ja monen muun silmätaudin syntyyn ja lääkehoitoon.

Tähtihetkiä tutkimusurallani

Tutkimusurani tähtihetkiä ovat väitöskirjaohjattavieni onnistumiset ja työn eteneminen.  Helsinki Retina Research Group -tutkimusryhmämme on perustettu vuonna 2015. Ryhmäämme on liittynyt kokeneita post-doc -vaiheen tutkijoita Puolasta ja Israelista ja olemmekin viimeisen 5 vuoden aikana julkaisseet yli 60 artikkelia silmätautialan arvostetuissa julkaisusarjoissa. Tämän kansainvälisen yhteistyön pohjalta käynnistämiemme rekisteri- ja hoitotutkimusten havainnot auttavat meitä ohjaamaan silmätautien hoitoon liittyvien haasteiden kysymyksenasettelua oikeaan suuntaan.

Silmäsäätiön tuki on merkittävässä osassa tutkimustyöni mahdollistaja. Vielä on monia harppauksia tehtävänä, jotta silmätautien hoidon kehitys voi jatkua.  Suomalaisina tutkijoina voimme ylpeinä olla  mukana hoitojen kehittämisessä.

 

Artikkelin kirjoittaja on LKT, dosentti, silmätautien erikoislääkäri, FEBO, EMBA Raimo M. Tuuminen. Hän toimii silmätautien ylilääkärinä Kymenlaakson keskussairaalassa, josta on tällä hetkellä virkavapaalla.  Helsingin yliopiston Helsinki Retina Research Group:ssa dosentti Tuuminen toimii tutkimusryhmän vetäjänä.