Käynnissä olevat tutkimukset

 


Yleistyvä likinäköisyys

Likinäköisyys, eli likitaittoisuus yleistyy maailmanlaajuisesti, samoin siihen liittyvät haitat. Maailmalla arvioidaan olevan jo 2,6 miljardia likinäköistä.

Kansanterveyden kannalta huolestuttavaa on likitaittoisuuteen liittyvät silmätaudit, kuten keskeisen verkkokalvon rappeuma sekä verkkokalvon irtoaminen, harmaakaihi ja glaukooma. Maailmanlaajuisesti likitaittoisuus on jo yleisin kohtalaisen vaikean näkövammaisuuden syy ja toiseksi yleisin sokeuden syy.

LKT, silmätautien erikoislääkäri,  dosentti Olavi Pärssinen kirjoittaa tutkimusartikkelissaan likinäköisyyden osalta askarruttavista kysymyksistä; mistä likinäköisyys johtuu ja voiko taudin etenemiseen vaikuttaa.

 


Perinnölliset silmäsairaudet

Ihmissilmässä voi olla tuhansia erilaisia geneettisiä sairauksia. Suomen osittain eristäytynyt väestöhistoria on rikastuttanut maahamme monia geneettisiä sairauksia. Useat näistä geneettisistä silmäsairauksista jäävät diagnosoimatta.

Silmätautien erikoislääkäri ja silmätautiopin dosentti Joni A. Turunen keskittyy tutkimusryhmänsä kanssa laaja-alaisesti perinnöllisten silmäsairauksien selvittämiseen. Kun taudinkuvaa ymmärtää paremmin, mahdollistuu myös hoitomuotojen kehittäminen.

 

 


Levinnyt suonikalvoston melanooma

Suonikalvoston melanooma on aikuisten yleisin silmäsyöpä. Sen ilmaantuvuus on Pohjoismaissa maailman suurin. Potilasmäärä kasvaa, koska Suomen väestö ikääntyy ja suonikalvoston melanooma yleistyy iän myötä.

LT, FEBO, silmätautien erikoislääkäri, Helsingin yliopiston tutkija Elina Rantala tutkii käynnissä olevassa tutkimuksessaan erityisesti etäpesäkkeiden seulontaa ja hoitoa. Emokasvain on nykyisin hyvin ja tehokkaasti hoidettavissa, mutta haasteeksi muodostuvat nopeasti leviävät etäpesäkkeet. Tässä tutkimuksessa keskitytään erityisesti niihin potilaisiin, jotka etäpesäkediagnoosin saatuaan elivät tavallista pidempään.

 


Valoaktivoitavat silmälääkkeenkantajat kontrolloituun lääkkeenvapautukseen: in vivo -tutkimukset
Farmasian tohtori Tatu Lajunen

Tutkimuksen suorituspaikaksi ilmoitettiin Tokyo University of Pharmacy & Life Sciences.

Silmätautien tutkimusta tukevien säätiöiden tohtoritutkijapooli myönsi vuonna 2019 farmasian tohtori Tatu Lajuselle 48 000 euron apurahan Japanissa suoritettavaa tutkimusta varten (jatkorahoitukset 2. vuodelle, 1. vuosi alkanut 9/2019). Ohjausryhmän arviot hakijasta: Tatu Lajunen ei varsinaisesti ole uusi ulkomaille lähtevä hakija, koska hän jo nyt työskentelee ulkomailla. Todettiin myös, että tutkimus ei koske vain silmäsairauksien alaa. Todettiin myös, että haettu apuraha kohdistuu puhtaasti tutkimukseen eikä muihin menoihin kuten esim. muuttoon ulkomaille.

Kuvassa tohtori Tatu Lajunen Tokion yliopiston solulaboratoriossa.  Taustalla olevan laminaarikaapin ääressä oppilas vaihtaa soluille elatusliuosta.