Pienet suonikalvon melanoomat

Pienet suonikalvon melanoomat

Suonikalvon melanooman varhainen diagnosointi parantaa potilaiden ennustetta ja mahdollistaa hoidon vähäisemmin haittavaikutuksin.

 

Suonikalvoston melanooma on yleisin aikuisten silmänsisäinen pahanlaatuinen kasvain. Tämän silmäsyöpätyypin ilmaantuvuusluku Pohjois-Euroopassa on maailman suurimpia. Ikä on merkittävimpiä riskitekijöitä ja potilasmäärä kasvaa väestön ikääntymisen myötä.

Suonikalvoston melanoomakasvaimen koko on merkittävin taudin leviämistä muualle elimistöön – pääasiassa maksaan – ennustava tekijä. Sairastuneiden potilaiden ennusteen kannalta on merkittävintä kasvaimen mahdollisimman varhainen diagnosointi sekä tehokas paikallinen hoito, millä pyritään vähentämään riskiä etäpesäkkeiden kehittymiselle.

Hyvänlaatuinen suonikalvon luomi esiintyy noin kymmenellä prosentilla väestöstä. Pienien suonikalvon melanoomien ja hyvänlaatuisten luomien erottaminen on haastavaa ja perustuu vain kasvaimen ulkonäköön ja kasvutaipumukseen, koska kudosnäytteen ottaminen pienimmistä kasvaimista on teknisesti haastavaa. Pieni osa hyvänlaatuisista luomista voi ajan myötä muuttua pahanlaatuisiksi melanoomiksi. Luomen ja melanooman erottamiseksi on tunnistettu muutosten ulkonäköön liittyviä piirteitä, mutta niitä ei useinkaan ole vielä kehittynyt aivan pienimmille kasvaimille. Tällöin diagnoosi muutosten välillä perustuu dokumentoituun kasvuun. Toisaalta myös hyvänlaatuiset luomet voivat kasvaa, mutta paljon melanoomia hitaammin.

Suonikalvon muutoksia on epäselvissä tapauksissa seurattu juuri mahdollisen kasvun havaitsemiseksi ja diagnoosin varmistamiseksi. Seuranta-aikana on toisaalta olemassa etäpesäkkeiden riski, jos kyseessä on pahanlaatuinen tauti. Pienet suonikalvon melanoomat sijaitsevat tavallisesti silmän takaosassa lähellä tarkan näön aluetta ja näköhermon nystyä ja niiden hoito saattaa heikentää näköä merkittävästi. Näin ollen ennen hoidon aloitusta tulee varmistua, että kyseessä on todella pahanlaatuinen kasvain, eikä paljon yleisempi hyvänlaatuinen luomi.

 

Pienten suonikalvon melanoomien hoito

Suurin osa suonikalvon melanoomista hoidetaan Suomessa silmän pinnalle asetettavalla sädehoitolevyllä, jolla pyritään tuhoamaan kasvain silmän sisälle ja säilyttämään mahdollisimman hyvä näkökyky mm. minimoimalla sädetettävä alue. Tärkein hoidon tavoite on kuitenkin minimoida kasvaimen aiheuttama kuolleisuus tuhoamalla kasvain mahdollisimman pian, ehkä jopa ennen kuin se on levinnyt. Kasvaimen tuhoutuminen sädelevyhoidolla vaatii, että sädetettävä alue kattaa kasvaimen. Sädelevyt lähettävät myös hajasäteilyä, jolla on merkitystä sekä kasvaimen reunaosien pahanlaatuisten solujen tuhoamisessa, että näkökyvyn heikentymisessä ja muiden komplikaatioiden kehittymisessä. Hoidon on oltava riittävän tehokas kasvaimen tuhoamiseen, mutta samalla kuitenkin tarpeeksi hellävarainen näkökyvyn säästämiseksi.

Sädelevyhoitoon on tarjolla useita erilaisia levyjä sekä isotooppeja. Pienten suonikalvoston melanoomien hoidossa suositaan pienimpiä levyjä, joiden halkaisijat ovat 10 mm ja 15 mm. Isompi levy on laajemmin käytössä maailmalla. Siinä on noin kaksinkertainen pinta-ala ja hajasäteily verrattuna 10 mm levyyn, jota on käytetty lähinnä Suomessa. Pienten melanoomien sädelevyhoidossa levytyypin valinnalla voi olla vaikutusta sekä näön ennusteeseen, että kasvaimen tuhoutumiseen. Pienempi levy aiheuttaa vähemmän komplikaatioita, mutta aiemmin oli epäselvää, tuhoaako se kasvaimen yhtä tehokkaasti kuin isompi sädehoitolevy. Suurempaa levyä käytettäessä saadaan säteilyä laajemmalle alueelle, mutta sen hyöty pienten melanoomien kohdalla on epäselvä.

 

Varhainen suonikalvon melanooman diagnoosi ja tehokas hoito

Tein väitöskirjatyönäni pieniä suonikalvon melanoomia käsittelevän kokonaisuuden.  Selvitimme pienimmän etäpesäkkeitä lähettävän suonikalvon melanooman koon. Pienistä suonikalvon melanoomista on etsitty runsaasti pahanlaatuisuuteen viittaavia piirteitä. Pienistä kasvaimista ei sitä vastoin vielä aiemmin tiedetty, minkä kokoiset kasvaimet lähettävät etäpesäkkeitä ja mikä olisi suurin mahdollinen kasvain, jonka seuraaminen ei aiheuta leviämisvaaraa.

Tutkimuksessa kuvattiin ensimmäistä kertaa näiden kasvainten kliiniset piirteet. Tulokset varmistivat hypoteesimme, että pienet kasvaimet muuttuvat leviämiskykyisiksi, kun kasvaimen läpimitta ylittää 3 mm. Tutkimustuloksilla on merkitystä luomien ja pienten kasvaimien seurannassa. Määritimme diagnostiikan avuksi suonikalvon melanoomakasvaimen kahdentumis- ja kasvunopeuksia, joiden avulla kasvaimet voidaan diagnosoida aiempaa varhaisemmin.

Selvitimme hoitotuloksia sen jälkeen, kun pieniä suonikalvon melanoomia oli hoidettu pienimmillä hoitolevyillä, joiden halkaisijat olivat 10 mm ja 15 mm. Havaitsimme, että molemmat levyt ovat hoidossa yhtä tehokkaita kasvaimen tuhoamisen kannalta, mutta pienemmällä, 10 mm halkaisijaltaan olevalla levyllä onnistuttiin paremmin säilyttämään näkökykyä.

 

 

Artikkelin kirjoittaja on  lääketieteen tohtori, syksyllä 2021 silmätautien erikoislääkäriksi valmistuva Susanna Jouhi.  Silmäsäätiö on apurahoin ollut tukemassa tohtori Jouhin väitöskirjatutkimusta ”Pienten suonikalvoston melanoomien diagnostiikka, hoito ja ennuste”

Englanninkielinen väitöskirja kokonaisuudessaan on luettavissa täällä.

Tohtori Jouhi työskentelee tällä hetkellä HUS Silmätautien klinikalla.  

 

 

 

 

Artikkelin pääkuva: Blue Macro eye close up, Edgar Martirosyan/Shutterstock.com